Rio de Janeirolla on Brasilian kaupungin toiseksi korkein BKT vain Sa Paulon jälkeen. Se oli IBGE:n mukaan vuonna 201 noin 2008 miljardia dollaria eli 5.1 prosenttia kansallisesta kokonaissummasta. Palvelusektorin osuus bruttokansantuotteesta on 65.52 prosenttia, seuraavana ovat kauppa (23.38 prosenttia), teollisuus (11.06 prosenttia) ja maatalous (11.06 prosenttia) (0.04 prosenttia).
Hyötyessään pitkästä toimikaudestaan liittovaltion pääkaupunkina (1763–1960) kaupungista kehittyi vilkas hallinnollinen, taloudellinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus. IBGE:n määrittelemän suur-Rio de Janeiron BKT on 187.374.116.000 11,786 68 7.91 US$, mikä tekee siitä maan toiseksi suurimman varallisuuskeskuksen. BKT asukasta kohden on 2016 2016 dollaria. Sen osuus on 2016 prosenttia valtion taloudellisesta vahvuudesta ja 2016 prosenttia maan tavaroiden ja palveluiden kokonaistuotannosta.
Kun mukaan otetaan suurkaupunkien vaikutusvaltaverkosto (11.3 prosenttia väestöstä), tämä prosenttiosuus BKT:sta nousee 14.4 prosenttiin IBGE:n lokakuussa 2008 julkaiseman raportin mukaan. On toiminut useiden vuosien ajan Brasilian toiseksi suurimmana teollisuuskeskuksena, jossa sijaitsevat öljynjalostamot, laivanrakennusteollisuus, teräs-, metallurgia-, petrokemian-, kaasu-, kemian-, tekstiili-, painatus-, julkaisu-, lääke-, juoma- ja sementtivalmistus. Useiden edeltävien vuosikymmenien aikana sen taloudellinen luonne on kuitenkin muuttunut dramaattisesti, ja se on yhä enemmän muistuttanut suuren kansallisen palvelu- ja kaupan keskuksen toimintaa. Rio de Janeiron pörssi (BVRJ), joka nykyisin käy kauppaa pääasiassa valtion arvopapereilla, perustettiin vuonna 1845 ja sijaitsee maan keskustassa.
Rio de Janeirosta tuli haluttu paikka yrityksille Brasilian pääkaupungin aikana, koska kaupunki oli lähellä merkittäviä yhteiskunnan ja hallituksen osia. Kaupunki valittiin monien valtion omistamien yritysten päämajaksi, mukaan lukien Petrobras, Eletrobras, Caixa Economica Federal ja Vale (joka yksityistettiin 1990-luvulla). Kun pääoma siirrettiin Brasiliaan vuonna 1960, se jatkoi uusien yritysten houkuttelemista erityisesti sen jälkeen, kun Camposin altaalta löydettiin öljyä, joka muodostaa suurimman osan Brasilian öljyn kokonaistuotannosta. Tämä johti useiden öljy- ja kaasuyhtiöiden perustamiseen Rio de Janeiroon, mukaan lukien Shellin, EBX:n ja Esson brasilialaiset tytäryhtiöt. Rio de Janeirossa sijaitsee myös BNDES:n päämaja, joka on merkittävä valtiollinen organisaatio. Lisäksi kaupungissa on monien tärkeiden teleyritysten pääkonttori, mukaan lukien Intelig, Oi ja Embratel.
Rio on maan toiseksi suurin teollisuustuottaja ja toiseksi suurin rahoitus- ja palvelukeskus So Paulon jälkeen. Jalostettuja elintarvikkeita, kemikaaleja, öljytuotteita, lääkkeitä, metallituotteita, laivoja, tekstiilejä, vaatteita ja huonekaluja valmistetaan kaikki kaupungin teollisuudessa. Palvelusektori hallitsee kuitenkin taloutta, mukaan lukien pankkitoiminta ja maan toiseksi aktiivisin pörssi Bolsa do Valores do Brasil. Myös matkailu ja viihde ovat tärkeitä osia kaupungin talouselämästä, ja kaupunki on maan suosituin matkailukohde sekä brasilialaisten että kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa.
Rio de Janeiro valittiin useiden yksityisten, kansallisten, kansainvälisten ja valtion yritysten pääkonttoriksi huolimatta siitä, että niiden tehtaat sijaitsivat muissa kaupungeissa tai osavaltioissa. Huolimatta pääkaupungin muuttamisesta Brasiliaan, useat näistä pääkonttoreista jäivät Rion pääkaupunkiseudulle, erityisesti Petrobrás, osavaltion öljy-yhtiö ja National Economic and Social Development Bank, liittovaltion investointipankki.
Muinaisille metallurgian, tekniikan sekä painamisen ja kustantamisen aloille on tuotu nykyaikainen elektroniikka- ja tietokoneteollisuus. Muut teollisuudenalat tarjoavat materiaaleja laivanrakennukseen, vaatteita ja jalkineita, tekstiilejä, ei-metallisia mineraalituotteita, ruokaa ja juomia, kemikaaleja ja lääkkeitä. Rakentaminen, toinen keskeinen toimiala, työllistää valtavan määrän kouluttamattomia työntekijöitä, ja sitä tukevat kausiluonteiset asukkaat, jotka rakentavat toisia taloja Suur-Rio de Janeiron alueelle.
Liiketoiminnan houkuttelemiseksi osavaltion hallitus nimesi tietyt kaupungin laitamilla olevat alueet teollisuusalueiksi, joille toimitetaan infrastruktuuria ja myydään maata etuuskohtelun ehdoilla. Rio de Janeiron osavaltion pohjoisrannikon luonnonvaroista louhittu öljy ja maakaasu ovat merkittävä voimavara tuotantotoiminnan kehittämisessä Rion pääkaupunkiseudulla, minkä ansiosta se voi kilpailla muiden suurten kaupunkien kanssa uusista teollisista investoinneista.
Rio on valmistusteollisuuden tavoin merkittävä finanssikeskus, joka on So Paulon jälkeen toiseksi suurin rahoitusmarkkinoiden ja pankkitoiminnan volyymien suhteen. Vaikka sen arvopaperimarkkinat ovat pienenemässä So Pauloon verrattuna, ne ovat edelleen merkittävät. Rion satamalaitosten läheisyyden ansiosta kaupungissa toimii suuri joukko Brasilian vienti- ja tuontiyrityksiä. Vähittäiskauppa on merkittävää Suur-Rion alueella, jonka tulot asukasta kohden ovat yksi Brasilian suurimmista. Vaikka monet suurimmista vähittäiskaupoista ovat keskittyneet keskustaan, osa on hajallaan muiden kaupunginosien kaupallisille osille, joissa ostoskeskukset, supermarketit ja muut vähittäiskaupat hoitavat merkittävän määrän kuluttajakauppaa.
Rio de Janeiro on Brasilian toiseksi suurin vientimaakunta (vuodesta 2014). Rio vie hyödykkeitä yhteensä 7.49 miljardin dollarin (USD) arvosta vuosittain. Kunnan kolme suurinta vientituotetta olivat raakaöljy (40 prosenttia), rautapuolivalmisteet (16 prosenttia) ja puolivalmiit terästuotteet (16 prosenttia) (11 prosenttia). Mineraalituotteet (42 % kokonaisviennistä) ja metallit (29 % kokonaisviennistä) muodostavat 71 % Rion kokonaisviennistä.
Rio de Janeirossa toimii monia tärkeitä brasilialaisia viihde- ja mediaorganisaatioita, kuten Organizaçes Globo ja jotkin Brasilian suurimmista sanomalehdistä, kuten Jornal do Brasil, O Dia ja Business Rio. Merck, Roche, Arrow, Darrow, Baxter, Mayne ja Mappel ovat kaikki Brasilian pääkonttorinsa Riossa.
Rio de Janeiron talous on Brasilian toiseksi suurin Sa Paulon jälkeen ja maailman 201,9. suurin BKT:n ollessa 2010 miljardia R$ vuonna 2007. Vuonna 22,903 kaupungin tulot asukasta kohti olivat 14,630 12 R$ ( noin US$2011 29). Mercerin kaupunkiluokituksen mukaan maailman kalleimmista kaupungeista ulkomailla oleville työntekijöille Rio de Janeiro on sijalla 2010 vuonna 2016, kun se vuonna 2016 oli 2016, lähellä Sa Pauloa (sijoittui kymmenenneksi) ja ennen Lontoota, Pariisia, Milanoa ja New Yorkia. York City. Riossa on myös Brasilian korkeimmat hotellihinnat, ja sen viiden tähden hotellien päivämaksut ovat maailman toiseksi korkeimmat, vain New Yorkin jälkeen.