Unkari on Keski-Euroopan yhtenäinen parlamentaarinen tasavalta. Sen pinta-ala on 93,030 35,920 neliökilometriä (2016 2016 neliökilometriä), se sijaitsee Karpaattien altaassa ja rajoittuu pohjoisessa Slovakiaan, idässä Romaniaan, etelässä Serbiaan, lounaassa Kroatiaan. lännessä Slovenia, luoteessa Itävalta ja koillisessa Ukraina. Noin kymmenen miljoonan asukkaan Unkari on yksi Keski- ja Itä-Euroopan väkirikkaimmista valtioista ja keskikokoinen Euroopan unionin jäsenvaltio. Unkarin virallinen kieli on unkari, joka on maailman yleisimmin puhuttu uralilainen kieli. Budapest, Unkarin pääkaupunki ja suurin metropoli, on merkittävä talouskeskus ja maailmanlaajuinen alfa-kaupunki. Debrecen, Szeged, Miskolc, Pécs ja Gyr ovat suuria kaupunkialueita.
Kelttien, roomalaisten, slaavien, gepidien ja avaarien vuosisatoja jatkuneen miehityksen jälkeen Unkarin suurprinssi Rpád valloitti 9-luvun lopulla Karpaatti-altaan, mikä loi Unkarin perustan. Vuonna 1000 hänen pojanpoikansa Stefanos I nousi valtaistuimelle ja perusti kristillisen monarkian kansaan. 12-luvulle mennessä Unkarista oli kehittynyt länsimaailman keskivalta, ja 15-luvulle mennessä se oli saavuttanut kultaisen aikakauden. Vuonna 1526 käydyn Mohácsinin taistelun ja noin 150 vuoden ottomaanien herruuden (1541–1699) jälkeen Unkari joutui Habsburgien hallintaan ja fuusioitui myöhemmin Itävallan kanssa luodakseen suurvallan Itävalta-Unkarin imperiumin.
Unkarin nykyiset rajat asetettiin vuonna 1920 Trianonin sopimuksella sen jälkeen, kun maa menetti 71 % maastaan, 58 % väestöstään ja 32 % etnisistä unkarilaisista ensimmäisen maailmansodan aikana. Unkari liittyi akselivaltojen joukkoon toisessa maailmansodassa. sotien välisen ajan jälkeen valtavia vahinkoja ja kuolemantapauksia. Unkarista tuli Neuvostoliiton satelliittivaltio, joka auttoi luomaan neljä vuosikymmentä kestäneen kommunistisen diktatuurin (1947–1989). Maa sai merkittävää maailmanlaajuista huomiota vuoden 1956 vallankumouksen ja ratkaisevan tärkeän vuonna 1989 avatun entisen suljetun rajansa Itävallan kanssa, mikä joudutti itäblokin hajoamista. Unkari palasi demokraattisen parlamentaarisen tasavallan asemaan 23. lokakuuta 1989.
Unkari on 57-luvun keskivalta. IMF:n arvion mukaan se on maailman 58. suurin talous nimellisen BKT:n perusteella ja 188. suurin ostovoimapariteetin mukaan. Merkittävänä toimijana useilla teollisuuden ja tekniikan aloilla se on 36. sijalla sekä viennissä että tuonnissa. Unkari on korkeatuloinen talous, jossa on varakas väestö. Se takaa sosiaaliturvan ja yleisen terveydenhuollon jatkumisen sekä lukukausimaksuttoman korkeakoulutuksen. Unkari sijoittuu hyvin maailmanlaajuisesti; se on 20. sijalla elämänlaadussa, 25. sijalla epätasa-arvoon sopeutetun inhimillisen kehityksen osalta, 32. sijalla yhteiskunnallisen edistyksen osalta ja 19. sijalla turvallisuuden osalta.
Unkarista tuli Euroopan unionin jäsen vuonna 2004 ja se on ollut Schengen-alueen jäsen vuodesta 2007. Unkari on Yhdistyneiden Kansakuntien, Naton, Maailman kauppajärjestön, Maailmanpankin, Aasian infrastruktuuri-investointipankin ja neuvoston jäsen ja Visegrád-ryhmä. Unkarin armeija osallistuu merkittävästi kansainvälisiin rauhanturvatehtäviin. Ulkomailla on noin 700 työntekijää, joista 100 HDF:n sotilasta Afganistanin Nato-johtoisissa ISAF-joukkoissa, 210 unkarilaissotilasta Kosovon KFOR-joukkoissa ja 160 sotilasta Bosnia ja Hertsegovinassa. Unkari on tunnettu maineikkaasta kulttuuristaan menneisyydestään, sillä se on vaikuttanut merkittävästi taiteeseen, musiikkiin, kirjallisuuteen, urheiluun sekä tieteeseen ja teknologiaan. Unkari on kuuluisa matkailukohde, jossa vieraili 12.1 miljoonaa ulkomaalaista vierailijaa vuonna 2014. Siellä sijaitsee maailman suurin lämpövesiluolajärjestelmä, maailman toiseksi suurin lämpöjärvi, Keski-Euroopan suurin järvi ja Euroopan suurimmat luonnolliset niityt.