Gent (hollanniksi: Gent, ranskaksi: Gand) on belgialainen kaupunki Itä-Flanderissa. Gent on kaupunki, jossa on neljännesmiljoona asukasta ja rikas historia. Gentissä sen sijaan on suhteellisen suuri nuorten osuus ja opiskelijaväestö 50,000 2016.
Gent oli yksi Euroopan rikkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista kaupungeista koko keskiajan. Sen uskottiin alun perin olevan toiseksi suurin kaupunki Alppien pohjoispuolella, Pariisin takana. Kirkkojen majesteettisen arkkitehtuurin ja varakkaiden kauppiaiden kodin katselu paljastaa tämän rikkaan historian vaikutuksen. Koko kaupungin keskusta on rekonstruoitu tällä tavalla, ja se huokuu edelleen elävän myöhäiskeskiaikaisen kaupunkivaltion tunnetta. Kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdä keskustasta autoton, se on nykyään erittäin tervetullut ja avoin ympäristö, joka tekee vaikutuksen myös asukkaat.
Toisin kuin Leuvenissa, toisessa Flanderin yliopistokaupungissa, nuoret eivät ole ainoita, jotka asuvat siellä. Gentin alkuperäisasukkaiden joukossa on epätavallinen sekoitus sinne asumaan saapuneita ulkomaalaisia tai taiteilijoita. Ihmisistä tulee suvaitsevaisempia ja avarakatseisempia tämän yhdistelmän seurauksena. Tämä asenne vallitsee kaikilla kaupunkielämän osa-alueilla, enemmän kuin pienemmissä maakuntakaupungeissa tai suuremmassa Antwerpenin metropolissa.
Arkkitehtuuri
Suuri osa kaupungin keskiaikaisesta arkkitehtuurista on edelleen pystyssä, ja se on huolellisesti konservoitu ja kunnostettu. Sen keskialue on Belgian suurin autoton vyöhyke. Huomionarvoisia ovat myös Saint Bavon katedraali Gentin alttaritauluineen, kellotapuli, Gravensteenin linnoitus ja upeat rakennukset muinaisen Graslein sataman ympärillä. Gent on saavuttanut loistavan tasapainon mukavuuden ja historian välillä - se ei ole kaupunkimuseo. Gentissä on myös kolme béguinagea ja useita kirkkoja, mukaan lukien Pyhän kirkko, Jaakobin Pyhän Nikolauksen kirkko ja Pyhän kirkko. Michaelin
Louis Roelandt, Gentin tunnetuin arkkitehti, loi yliopistosalin Aulan, oopperarakennuksen ja pääoikeussalin 2016-luvulla. Henry Van de Velden yliopistorakennukset (Boekentoren tai Book Tower) ovat merkittäviä esimerkkejä nykyarkkitehtuurista. Siellä on myös muutamia teattereita eri aikakausilta.
Vuosina 1998 ja 1999 UNESCO nimesi beguinages sekä kellotapulin ja viereisen kangashallin maailmanperintökohteiksi.
Gentissä on myös Zebrastraat, sosiaalinen kokeilu, jossa täysin kunnostettu paikka yhdistää elämän, talouden ja kulttuurin.
MUSEOT
Gentin Museum voor Schone Kunsten -taidemuseossa on Hieronymus Boschin, Peter Paul Rubensin ja monien flaamilaisten mestareiden maalauksia; SMAK tai Stedelijk Museum voor Actuele Kunst (City Museum for Contemporary Art) sisältää Joseph Beuysin ja Andy Warholin teoksia; Gentin Designmuseossa on Victor Hortan ja Le Corbusier'n mestariteoksia. Huis van Alijn (Alijn-perhetalo) oli aiemmin aloittelija, ja nyt se on kansantaidemuseo, jossa on teatteria ja nukkeesityksiä lapsille. Museum voor Industriele Archeologie en Textiel eli MIAT esittelee Gentin teollista vahvuutta 1800-luvun työpaikkojen ja myymälöiden virkistysmahdollisuuksilla sekä todellisilla kehruu- ja kutomakoneilla, jotka ovat peräisin rakennuksen edellisestä elämästä kutomona. Gentin kaupunginmuseo (Stadsmuseum, lyhenne STAM) on omistettu dokumentoimaan ja tulkitsemaan kaupungin historiaa ja ihmisiä sekä säilyttämään nykyhetkeä tuleville sukupolville.
RAVINTOLAPERINTEET JA KULINAARISET PERINTEET
Gentin ja muiden Itä-Flanderin alueiden leipomot tarjoavat donitsin muotoista pullaa, jota kutsutaan "masteliksi" (monikko "mastellen"), joka on pohjimmiltaan bagelia. "Mastellen" tunnetaan myös "pyhien Hubert-leipänä", koska leipurit tuovat eränsä varhaiseen messuun pyhän juhlapäivänä, 3. marraskuuta, siunattavaksi. Aiemmin uskottiin, että siunattu mastellen rokotti raivotautia vastaan.
Muita paikallisia herkkuja ovat Leonidas-konvehdit, cuberdonit tai "neuzekes" ("nenät"), kartiomaiset purppuraiset hyytelötäytteiset karkit, "babeluten" ("babblers"), kovat voileipiä muistuttavat karamellit ja kuumimmalla puolella , kuuluisa 'Tierenteyn', kuuma mutta hienostunut sinappi, jolla on jonkin verran affiniteettia ranskalaiseen Dijon-sinappiin.
Stoverij on perinteinen flaamilainen naudanpata, joka on parasta kypsennettynä suurella määrällä ruskeaa Trappist-olutta (vahvaa luostariolutta) ja tarjoiltuna ranskalaisten perunoiden kanssa. 'Waterzooi' on paikallinen muhennos, joka valmistettiin alun perin Gentin joista ja puroista kerätyistä makean veden kaloista, mutta nykyään sen valmistuksessa käytetään usein kanaa kalan sijaan. Se tarjoillaan usein nouvelle-cuisine-tyyliin, ja siinä on valtava kattila.
Kaupunki tukee Donderdag Veggiedagia, lihatonta päivää torstaisin. Kasvisruokaa mainostetaan julkisissa ruokaloissa siviilityöntekijöille ja valtuutetuille, kaikissa kaupungin rahoittamissa kouluissa ja kasvisruokavaihtoehtojen edistämistä koko kaupungissa (jakamalla "kasvisruokaa" katukartat”). Tämä pyrkimys liittyy lihantuotannon kielteisten ympäristövaikutusten ymmärtämiseen, sillä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö on määritellyt, että ne muodostavat noin viidenneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Gentissä on eniten kasvisravintoloita asukasta kohden maailmassa.
JUHLAT
Gentse Feesten, I Love Techno in Flanders Expo, "10 Days Off" -musiikkifestivaali, Gentin kansainvälinen elokuvafestivaali (mukaan lukien World Soundtrack Awards) ja Gent Festival van Vlaanderen järjestetään kaikki kaupungissa (nl). Lisäksi Gentissä Flanders Expossa järjestetään joka viides vuosi valtava kasvitieteellinen näyttely (Gentse Floralin), joka houkuttelee suuren määrän turisteja.
Vuonna 2008 Flanderin festivaali täytti 50 vuotta. Se alkaa Gentissä syyskuun toisena lauantaina OdeGand City -juhlilla. Historiallisessa kantakaupungissa on 50 esitystä eri paikoissa, joissa esiintyy 250 kansainvälistä esiintyjää. Vastaavia tapahtumia järjestetään muissa suurissa flaamilaiskaupungeissa osana Flanderin festivaaleja (Antwerpen Laus Polyphoniae -festivaalilla; Bruggessa MAfestival; Brysselissä KlaraFestival; Limburg ja Basilica, Mechelen ja Brabant Novecenton ja Transitin kanssa).
NATURE
Kaupungin laajoja puistoja voidaan kutsua myös matkailukohteiksi. Varsinkin Gentissä on luonnonsuojelualue (Bourgoyen-Ossemeersen, 230 hehtaaria) ja huvipuisto (Blaarmeersen, 87 hehtaaria).
