Azerbaidžan, muodollisesti Azerbaidžanin tasavalta, on Etelä-Kaukasian valtio, joka sijaitsee Lounais-Aasian ja Kaakkois-Euroopan risteyksessä. Se rajoittuu idässä Kaspianmereen, pohjoisessa Venäjään, luoteessa Georgiaan, lännessä Armeniaan ja etelässä Iraniin. Nakhchivanin eksklaavi rajoittuu pohjoisessa ja idässä Armeniaan, etelässä ja lännessä Iraniin ja pohjoisessa ja lännessä Turkkiin.
Vuonna 1918 Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta julisti itsenäisyytensä. Vuonna 1920 kansakunta hyväksyttiin Neuvostoliittoon Azerbaidžanin sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Ennen Neuvostoliiton hajoamista joulukuussa 1991 nykyaikainen Azerbaidžanin tasavalta julisti itsenäisyytensä 30. elokuuta 1991. Kiistanalaisen Vuoristo-Karabahin alueen armenialaisten enemmistö erosi syyskuussa 1991 perustaakseen Vuoristo-Karabahin tasavallan. Vuoristo-Karabahin sodan päättyessä vuonna 1994 alueesta ja seitsemästä naapurialueesta tuli tosiasiallisesti autonominen. Nämä alueet on kansainvälisesti tunnustettu osaksi Azerbaidžania, jotka odottavat ratkaisua Vuoristo-Karabahin asemaan, joka ratkaistaan Etyjin johtamien neuvottelujen kautta.
Azerbaidžan on puoliksi presidenttillinen yhtenäinen tasavalta. Maa on Euroopan neuvoston, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) ja Naton rauhankumppanuusohjelman (PfP) jäsen. Se on yksi kuudesta autonomisesta turkkilaisesta valtiosta, Turkin neuvoston jäsen ja TÜRKSOY-yhteisön jäsen. Azerbaidžanilla on diplomaattiset suhteet 158 maahan ja se on jäsen 38 kansainvälisessä järjestössä. Se on GUAM:n, Itsenäisten valtioiden yhteisön (CIS) ja kemiallisten aseiden kieltojärjestön jäsen. Azerbaidžan on ollut Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen vuodesta 1992, ja 9. toukokuuta 2006 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous valitsi Azerbaidžanin jäseneksi äskettäin muodostettuun ihmisoikeusneuvostoon. Sen toimikausi alkoi 19. kesäkuuta 2006. Azerbaidžan on myös Non-Aligned Movementin jäsen, Maailman kauppajärjestön tarkkailija ja Kansainvälisen televiestintäliiton toimittaja.
Azerbaidžanin perustuslaissa ei määrätä virallista uskontoa, ja maan tärkeimmät poliittiset puolueet ovat kaikki maallisia. Shiiamuslimit muodostavat kuitenkin suurimman osan väestöstä. Azerbaidžanilla on korkea inhimillinen kehitystaso, joka on verrattavissa useimpiin Itä-Euroopan maihin. Sillä on vahva taloudellinen kehitys ja lukutaito sekä alhainen työttömyysaste.
Korruptio on kuitenkin yleistä Azerbaidžanissa, erityisesti valtion sektorilla. Hallitsevaa Uutta Azerbaidžanista puoluetta on syytetty autoritaarisuudesta ja ihmisoikeusloukkauksista.