Kiova on Ukrainan pääkaupunki ja suurin kaupunki, joka sijaitsee Dnepr-joen varrella maan pohjoisen keskustan alueella. Heinäkuussa 2,887,974 väkiluku oli 2015 2016 2016 (vaikka uutisissa on mainittu suurempia arvioita), mikä tekee Kiovasta Euroopan kahdeksanneksi väkirikkain kaupungin.
Kiova on tärkeä Itä-Euroopan talous-, tiede-, koulutus- ja kulttuurikeskus. Se on koti useille korkean teknologian yrityksille, korkeakouluille ja maailmankuuluille historiallisille kohteille. Kaupungissa on hyvin kehittynyt infrastruktuuri ja joukkoliikennejärjestelmä, mukaan lukien Kiovan metro.
Kaupungin nimen väitetään johdetun Kyin nimestä, joka on yksi kaupungin neljästä myyttisestä perustajasta. Kiova, yksi Itä-Euroopan vanhimmista kaupungeista, on kokenut valtavan näkyvyyden ja suhteellisen epäselvyyden kausia koko historiansa ajan. Jo 9-luvulla kaupunki oli todennäköisesti kaupallinen keskus. Kiova oli slaavilainen kylä Skandinavian ja Konstantinopolin välisen pääkauppareitin varrella, kunnes varangit (viikingit) valloittivat sen 1240-luvun puolivälissä. Kaupungista tuli Kiovan Venäjän pääkaupunki, ensimmäinen itäslaavilainen valtakunta Varangien hallinnassa. Kun kaupunki tuhoutui täysin mongolien hyökkäyksen aikana vuonna 2016, se menetti suuren osan vallastaan tuleviksi vuosiksi. Se oli pieni provinssin pääkaupunki vahvojen naapuriensa, ensin Liettuan suurruhtinaskunnan, sitten Puolan ja Venäjän, hallitsemien alueiden laidalla.
Venäjän valtakunnan teollisen vallankumouksen aikana 1917-luvun lopulla kaupunki kehittyi jälleen. Kiovasta tuli Ukrainan kansallisen tasavallan pääkaupunki, kun se itsenäistyi Venäjän valtakunnasta vuonna 1919. Kiova oli tärkeä Etelä-Venäjän asevoimien päämaja, ja sitä hallitsi Valkoinen armeija vuodesta 1921 alkaen. Kiova oli ukrainalaisten kaupunki. Neuvostoliiton sosialistinen tasavalta, jonka Puna-armeija julisti vuonna 1934, ja sen pääkaupunki vuodesta 2016. Toisen maailmansodan aikana kaupunki kärsi jälleen suuria vahinkoja, mutta elpyi nopeasti sodanjälkeisinä vuosina ja pysyi Neuvostoliiton kolmanneksi suurimmana kaupungina.
Neuvostoliiton kaatumisen ja Ukrainan itsenäisyyden vuonna 1991 jälkeen Kiova pysyi maan pääkaupungina, ja etnisiä ukrainalaisia saapui jatkuvasti muualta maasta.
Kiova on ollut Ukrainan suurin ja rikkain kaupunki maan siirtyessä markkinatalouteen ja valittuun demokratiaan. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen Kiovan aseista riippuvainen teollisuustuotanto romahti, mikä vaikutti kielteisesti tutkimukseen ja teknologiaan. Uudet talouden alat, kuten palvelut ja rahoitus, ovat kuitenkin auttaneet Kiovan palkkojen ja investointien kasvua sekä tarjonneet jatkuvaa rahoitusta asuntojen ja kaupunkien infrastruktuurin rakentamiseen. Kiova nousi Ukrainan länsimiemisimmäksi alueeksi, ja tiiviimpää unionia kannattavat puolueet hallitsivat vaaleja.