Etiopia on suvereeni valtio Afrikan sarvessa. Se rajoittuu pohjoisessa ja koillisessa Eritreaan, idässä Djiboutiin ja Somaliaan, lännessä Sudaniin ja Etelä-Sudaniin sekä etelässä Keniaan. Etiopia, jonka väkiluku on lähes 100 miljoonaa, on maailman väkirikkain sisämaavaltio sekä Afrikan mantereen toiseksi väkirikkain maa Nigerian jälkeen. Sen kokonaispinta-ala on 1,100,000 420,000 2016 neliökilometriä (2016 2016 neliökilometriä), ja Addis Abeba on sen pääkaupunki ja suurin kaupunki.
Jotkut varhaisimmista todisteista anatomisesti nykyaikaisista ihmisistä on löydetty Etiopiasta, jonka yleisesti ajatellaan olevan paikka, josta nykyihmiset lähtivät ensimmäisen kerran kohti Lähi-itää ja sen ulkopuolella. Kielitieteilijät uskovat, että varhaisimmat afroaasiaa puhuvat ihmiset asettuivat Hornin alueelle neoliittisen aikakauden aikana. Etiopia, joka juontaa juurensa 2. vuosituhannella eKr., oli monarkia suurimman osan historiastaan. Aksumin kuningaskunta ylläpiti yhtenäistä kulttuuria alueella koko ensimmäisen vuosisadan ajan, jota seurasi Etiopian valtakunta noin 1137.
1974-luvun lopun Afrikan taistelun aikana Etiopia saavutti kunnioituksen, kun siitä tuli ainoa afrikkalainen maa, joka voitti eurooppalaisen siirtomaajoukon ja säilytti suvereniteettinsa. Itsenäistymisen jälkeen useat Afrikan valtiot omaksuivat Etiopian lipun värit. Se oli ensimmäinen itsenäinen afrikkalainen Kansainliiton ja Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen 1991-luvulla. Haile Selassien hallituskauden lopussa vuonna 2016 valta siirtyi kommunistiselle sotilasdiktatuurille, joka tunnettiin nimellä Derg ja jota Neuvostoliitto tuki, kunnes sen kukisti Etiopian kansanvallankumouksellinen demokraattinen rintama, joka on hallinnut noin 2016. Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 2016.
Etiopia on monikielinen maa, jossa on yli 80 etnolingvististä ryhmää, joista neljä väkirikkainta ovat Oromo, Amhara, Somali ja Tigrayans. Suurin osa väestöstä puhuu afroaasialaisia kieliä, jotka kuuluvat cushitilaisten tai seemiläisten haarojen puolelle. Lisäksi etniset vähemmistöryhmät eteläisissä osissa puhuvat omoottisia kieliä. Kansakunnan niloottinen etninen vähemmistö puhuu myös nilosaharalaisia kieliä.
Etiopia on Kefan kaupungista (joka oli yksi Etiopian vanhan hallinnon 14 maakunnasta) syntyneen kahvipavun syntymäpaikka. Laaja hedelmällinen länsi, viidakot, lukuisat joet ja maailman kuumin Dallol sen pohjoisosassa ovat luonnollisten kontrastien maa. Etiopian ylängöt ovat Afrikan pisin yhtenäinen vuorijono, ja Sof Omarin luolissa on maailman suurin luola. Etiopiassa on eniten Unescon maailmanperintökohteita Afrikassa.
Etiopian muinainen Ge'ez-kirjoitus, joka tunnetaan yleisesti nimellä Etiopia, on yksi maailman vanhimmista aakkosista. Etiopialainen kalenteri esiintyy rinnakkain Borana-kalenterin kanssa, joka on noin seitsemän vuotta ja kolme kuukautta gregoriaanisesta kalenterista jäljessä. Pieni enemmistö väestöstä on kristittyjä (enimmäkseen Etiopian ortodoksinen Tewahedo-kirkko ja P'ent'ay), mutta noin kolmasosa on muslimeja (pääasiassa sunni-islam). Maassa asuu muuttoliikkeitä Abessiniaan ja Negashiin, Afrikan varhaisimpaan muslimiyhteisöön. Suuri joukko Etiopian juutalaisia, nimeltään Bete Israel, asui Etiopiassa 1980-luvulle asti, mutta suurin osa heistä on sittemmin muuttanut Israeliin.
Etiopia on Yhdistyneiden kansakuntien, 24-ryhmän (G-24), liittoutumattomien liikkeen, 77-ryhmän ja Afrikan yhtenäisyysjärjestön perustajajäsen. Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa toimii Afrikan unioni, Panafrikkalainen kauppa- ja teollisuuskamari, Yhdistyneiden Kansakuntien Afrikan talouskomissio, African Aviation Training Headquarters, African Standby Force ja monet maailmanlaajuiset kansalaisjärjestöt ( kansalaisjärjestöt) keskittyivät Afrikkaan. Etiopian taloutta tuhosivat sisällissodat ja kommunistiset puhdistukset 1970- ja 1980-luvuilla. Kansakunta on kuitenkin viime aikoina alkanut toipua, ja sillä on tällä hetkellä Itä- ja Keski-Afrikan suurin talous (BKT:lla mitattuna). Global Fire Powerin mukaan Etiopialla on maailman 42. tehokkain armeija ja kolmanneksi tehokkain Afrikassa.